Ennen Satavuotista sotaa, monet lentobiisonit elivät tuulitemppeleissä. Tuulenkulkijat kunnioittivat niitä, koska ne olivat alkuperäisiä tuulentaitajia. Koulutuksensa aikana kukin tuulentaitaja sai elinikäiseksi kumppanikseen lentobiisonin. Lentobiisoneita pidettiin alun perin ainoana keinona matkustaa tuulitemppeleihin.
Tuulenkulkijoiden kansanmurhan jälkeen, Appan uskottiin olevan viimeinen elävä lentobiisoni. Mutta Satavuotisen sodan jälkeen, Aang löysi uuden lauman, jolloin niiden määrä alkoi jälleen kasvaa ja osa terveistä biisoneista asettui asumaan tuulitemppeleihin.
Kun Ikki karkasi Eteläisen tuulitemppelin vierailulla vuonna 171 jSk, hän piiloutui luolaan, minne biisoniperhe oli tehnyt pesänsä. Molempien vanhempien ollessa poissa, nuori tuulentaitaja viihdytti neljää vasikkaa. Tenzinin löydettyä aikanaan tyttärensä, hän liittyi tämän seuraansa luolaan.[5]
